Nummelan Kilta on järjestänyt Nummelan lukion kanssa perinteisen itsenäisyys aiheisen kirjoituskilpailun. Tänä vuonna kilpailun ja siihen liittyvän stipendin on voittanut Abiturientti Laura Pietiläinen. Voittaja on myös lukenut voittokirjoituksensa perinteisesti Nummelan torin Itsenäisyyspäivän lipunnostotilaisuudessa. Onnittelut voittajalle.
|
Onko itsenäisyys itsekkyyttä? Arvoisat ylioppilaat, rehtori sekä muu juhlaväki. Minulla on kunnia pitää teille puhe Suomesta ja siitä, mitä itsenäisyys minulle merkitsee. Sanakirjan mukaan sana “itsenäinen” merkitsee jostakin joukosta erillistä, toisten tahdosta riippumatonta ja oman tahtonsa mukaan toimivaa toimijaa. Tällaisena me voimme kuvata Suomea ja sen kansaa. Ajattelen niin, että itsenäisenä, vauraana valtiona meillä on paljon oikeuksia mutta myös velvollisuuksia: Suomen on huolehdittava omien kansalaistensa hyvinvoinnista mutta myös tuettava kehittyviä maita ja muita demokratioita. Onko tämä unohtunut meiltä suomalaisilta? Viime vuosina maailmasta ja jopa Euroopasta on tullut poliittisesti ja taloudellisesti levottomampi. Iso-Britannian eroaminen EU:sta, Syyriaa ja Irakia runteleva sota ja uuden, arvaamattoman presidentin valinta Yhdysvaltoihin ovat herättäneet kysymyksen siitä, kestääkö nykyinen rauha vai ei. On tunnustettava, että monet ongelmat ovat syntyneet nationalismin vahvistumisesta ja vastakkainasettelusta. Onko siis niin, että itsenäisyyden korostaminen ei sovi tähän päivään? Ajattelen, että maailman valtiot ovat pystyneet monissa asioissa tekemään aikaisemmin hyvää yhteistyötä globaalien uhkien voittamiseksi. Moni valtio on joutunut sellaiseen tilanteeseen, ettei se pysty takaamaan kansalaisilleen hyvinvointia niin hyvin kuin aiemmin. Monen asian summana maailma on mennyt huonompaan suuntaan ja se näkyy. Jopa Suomessa pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt ja yhteiskunta kamppailee rahoitusongelmissa. Näin tapahtuu myös monissa muissa maissa. Tällaisessa tilanteessa on tärkeää, että me huomioimme myös muut valtiot emmekä unohda yhteistyön tärkeyttä, vaikka siihen suuntaan olisikin paineita. Esimerkiksi tämä näkyy pakolaiskysymyksessä: autammeko heitä vai jätämmekö heidät toisten maiden vastuulle? Suomi tarvitsee itsenäisyyttään. Meidän on itse saatava päättää, mikä meille on parasta. Maailmansodat ja muut ylikansalliset kriisit ovat kuitenkin opettaneet meille, ettei maailmaa rakenneta paremmaksi luomalla vastakainasettelua eri kansojen, kielien ja kulttuurien välille. Yhteinen hyvä voi olla kaikille parempi. Tämän vuoksi me olemme osa Euroopan unionia, jolloin muiden valtioiden mielipide vaikuttaa Suomea koskeviin päätöksiin. Suomi on myös esimerkiksi allekirjoittanut Pariisin ilmastosopimuksen, mikä velvoittaa myös meitä monenlaisiin toimenpiteisiin. On tärkeää, että me osallistumme tavalla yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen! Suomi on tasavalta. Tämä merkitsee sitä, että jokaisella kansalaisella on mahdollisuus vaikuttaa. Tämän vuoksi jokaisen ihmisen ääni ja päätökset vaikuttavat jollain tavalla yleiseen mielipiteeseen ja tätä myöten hallituksen ja eduskunnan tekemiin päätöksiin. Meidän tekemillämme valinnoilla on siis väliä, joten meidän on otettava ajatuksistamme ja mielipiteistämme vastuuta. Vaikeina aikoina vastuun kantaminen on entistä tärkeämpää, koska aktiiviset kansalaiset ovat itsenäisyytemme kulmakivi. Itsenäisyys, oikeus omaan kulttuuriin ja kieleen, merkitsee meille paljon, joten meidän tulee pitää siitä kiinni. Kuitenkin meidän kannattaa varoa, ettemme me korosta itsenäisyyttämme muiden kansojen kustannuksella. Tänä päivänä me tarvitsemme erityisesti hyvä suhteita muihin valtioihin, mikä ei onnistu vain omaa napaa tuijottamalla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettemme voisi olla ylpeitä omasta kansastamme ja siitä, mitä me olemme nykyisin. Eikö meidän pitäisi toimia niin, että voimme olla ylpeitä maastamme myös tulevaisuudessa? Näin itsenäisyyspäivän lähestyessä haluan vielä onnitella maatamme sen lähes satavuotisesta taipaleesta. Onnea Suomi! |
Kirjoittanut Laura Pietiläinen.
Kirja ilmestyy 14.12. ja on sen jälkeen myynnissä Nummelan Kirjakaupassa ja Vihdin Kirja-Aitassa.
Keskiviikkona 11.5.2016 Nummelan Kilta piti kuukausikokouksen Cafe Casalenissa Nummelan Asematiellä. Casalenin sielu Inka Palmu-Lempinen toivotti 13 kiltalaista tervetulleeksi. Saimme kunnian olla ensimmäinen ryhmä, joka pitää kokoustaan upouudessa Cafe Casalenissa.
Inka avasi kiltalaisille mielenkiintoista ja vauhdikasta yrittäjätarinaansa, joka taitaa olla vasta alkumetreillä:
- Yrittäjänä Inka Palmu-Lempinen on vihtiläisille tuttu; hänellähän oli aiemmin Pentik-myymälä. Vuonna 2010 hän myi yrityksen takaisin päämiehelleen.
- Perustettiin Inkan emännöimä Juhlapalvelu Casalen ja Inkan miehen Petri Lempisen isännöimä Rakennuspalvelu Casalen.
- Vuonna 2014 Inka avasi torin laidalla Lifestyle Casalen & Cafe-Delin.
- Kesäkuussa 2015 avattiin Casalen Joutsela Hiidenrannan kartanomiljööseen. Erilaiset juhlat ja erityisesti maittavat brunchit ovat saavuttaneet vuoden aikana vihtiläisten suosion.
- Toukokuussa 2016 on Nummelan Pisteen funkkistalossa aloittanut monipuolinen Cafe Casalen. Siellä myydään tanskalaisia sekä suomalaisia sisustus- ja lahjatavaroita. Herkulliset keitot ja salaatit sekä itseleivotut leivät ovat tarjolla maanantaista sunnuntaihin. Tarjottavien valmistuksessa ja raaka-aineiden valinnassa suositaan kotimaisuutta sekä lisäaineettomuutta.
Kiitämme Inkaa mielenkiintoisesta esityksestä, maittavasta tarjoilusta ja toivotamme hänelle menestystä yritystoiminnassaan.
Keskiviikkona 10.2. Nummelan Killan jäsenillä oli mahdollisuus tutustua Vihdin Hiihtokeskukseen eli VihtiSkihin. Paikalla olikin lähes kaksikymmentä kiltaveljeä ja isäntänä Sami Uotila.
Vihdin Hiihtokeskuksen ikimuistoiset avajaiset 24.2.1985 toivat Vihtiin alppihiihdon maailmantähden Ingemar Stenmarkin sekä 7000 katsojaa. Siitä alkanut toiminta on ollut määrätietoista ja kehitys asiakastarpeet huomioivaa. Erityisesti 2000-luku on ollut nostetta VihtiSkille. Varsinkin perheet ja pääkaupunkiseudun lasketteluseurat ovat ottaneet Vihdin rinteet omakseen. Erityisen suosittu joka talvi on ollut Sami Uotilan ratalaskukoulu, joka on toiminut monen aktiivilaskijan starttina alppihiihton.
Isäntämme Sami Uotila kertoi, että sääolosuhteinen epävarmuudesta huolimatta VihtiSki:tä kehitetään jatkuvasti. Niinpä viimekaudelle valmistui suosittu perherinne etelärinteille. Tälle kaudelle kohennettiin lastenrinnettä ja se varustettiin superhienolla taikamatolla. Lähivuosien suunnitelmissa on uusi palvelukeskus kaikkine nykyaikaisine palveluineen.
Kiitos Samille mielenkiintoisesta VihtiSkin esittelystä.
RIT Rakentajain Insinööritoimisto Oy:n ja Hannukainen Ky:n omistaja-toimitusjohtaja Pentti Hannukainen nimitettiin tänään Vihdin Nummelassa perinteisen Viljonpäivän konsertin yhteydessä Nummela-neuvokseksi. Määrätietoista, monialaista tekemistä ja toiminnan kehittämistä luottamusta herättäen, luonnehtivat uuden Nummela-neuvoksen toimintaa hänen asiakkaansa ja yhteistyökumppanit. ”Se mitä lupaa, se on pidettävä”, sanoo Pentti itse.
Pentti Hannukainen on syntynyt äitinsä kotipitäjässä Honkajoelle, Pohjois-Satakunnassa. Pentin isä on kotoisin Karjalasta. Pentti vihtiläistyi vuonna 1986 työtehtävien myötä.
Perhearvot ovat Pentin elämänarvojen ykkösenä. Nummelassa perheeseen kuuluvat vaimo ja kaksi aikuistuvaa lasta. Kotkassa asuu Pentin jo aikuinen Juha-poika. Pentti sanoo olevansa kahden kylän loukussa oleva vihtiläinen. Vaimo on syntyisin kirkonkylästä, jossa tulevalla neuvoksella on myös yritystoimintaa. Perhe on kunnostanut kodikseen arvokkaan perinnetilan Enärannassa.
Veteraanityö ovat lähellä Pentti Hannukaisen sydäntä. 12 vuoden ajan hän on luovuttanut yrityksensä joulumuistamisiin varatut rahat joulurahana Vihdin rintamaveteraaneille. ”Laiskana yrittäjänä ei tarvitse olla kahta viikkoa kiertämässä pitkin ja poikin Etelä-Suomea jakamassa joululahjapulloja”, perustelee Pentti toimintaansa ja vakuuttaa, että perinne jatkuu.
Rakkaudesta urheiluun ja liikuntaan Pentti Hannukainen on toiminut monen urheiluhankkeen tukijana ja myös monen urheilijan mesenaattina – viimeisimpänä tukikohteena on Esa Sievisen vetämä TOKIO 2020 projekti. Aktiivisena penkkiurheilijana ja nuorison tukijana hän on urheilun kehittämis- ja tukihankkeissa lähes kaikkiruokainen. Erityisen läheisiä urheilulajeja näyttävät hänelle olevan ainakin jääkiekko, moottoriurheilu, pesäpallo ja uinti.
Vihdin tulevaisuuden kannalta on uuden Nummela-neuvoksen näkemyksen mukaan olennaista kehittää Nummelan ja koko Vihdin elinvoimaisuutta. Lisää tunnettuutta ja uutta yrittäjyyttä, jotka tuovat kuntaa uusia työpaikkoja ja ostovoimaa.
Nummelan Killalla onkin suuri kunnia vuonna 2016 ojentaa Nummela-neuvoksen baretti määrätietoiselle, ihmisläheiselle, nummelalaiselle, jonka tekemisen jälki näkyy ja tuntuu kaikkialla Vihdin ja Nummelan arjessa.
Nummela-neuvoksen arvonimi ja neuvoksen punainen baretti ovat vuodesta 1991 alkaen muotoutuneet arvostetuksi kunnianosoitukseksi henkilöille, jotka omalla pyyteettömällä työllään ja esimerkillään ovat olleet kehittämässä Nummelan ja koko Vihdin yhteiskunnallista, taloudellista sekä sivistyksellistä hyvinvointia ja viihtyisyyttä.
Lisätietoa Nummela-neuvoksista
Sivu 10 / 14
- Olet tässä:
-
Etusivu
- Ajankohtaista
